tiistai 24. huhtikuuta 2007

Sohvaperunamiehen kohtaus nro. 1.

Meinasin kyllä persuuksilleni lentää, kun keittiöstä alkoi kuulua iloista astioiden kilinää ja veden solinaa - siis ilman, että minä olin samaisella suunnalla!
Sohvaperunamiehellä oli jokin käsittämätön akuutti kohtaus päällä, vihelteli ja tiskasi.
No, tietenkin minä siltä istumalta tivaamaan syytä moiseen aktiivisuuteen (yksinkertainen kun olen).

- Mitäpä miehellä mielessä, oletkos jotain vailla, tokaisin suorasukaiseen tapaani ja pukkasin kylkeen räpyttelemään ripsiä.
- Ei tässä mitään, aattelin vaan tehä jotain...mennäänkö kohta kauppaan!? Ensityrmistyksen jälkeen jäi jäljelle vaan pääntäydeltä kysymysmerkkejä. Tämä ei hyvää tiedä, tunnen sohvaperunamiehen ajatukset paremmin kuin se luuleekaan. Jos kerran ei ollut kyse eroottisen erityispalvelun esivalmisteluista (näistä ehkä joskus tuonnempana....siis ehkä) niin taatusti kuitenkin jostain tulevasta yllätyksestä.

Tokihan sohvaperunamies tekee mitä itse tahtoo, mutta asiat voi tehdä helposti tai vaikeasti ja tässä on nyt selvästi haussa se helpompi tapa - ilman turhaa rähinää.
Inhoan odottamista ja sitä ei sp-mies koskaan osaa ennakoida. Mitä enemmin on aikaa, sitä suuremmaksi ehtii kiukku odottamisesta paisua, luulisi vuosien kokemuksella jo tämänkin muistavan.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hui, meilla alkaisin jo varailla aikaa mielentilatutkimukseen jos mies tiskaisi spontaanisti, ilman vakavaa uhkailua ja kiristamista..

Toinen erittain huolestuttava merkki on miehen itse ehdotteinen Ikeaan lahto. Silloin kylla on varmasti a)tullut tehtya jotain b)jotain erityista halutaan saada tehdyksi (esim petaillaan baari-iltaa)